Voltaire-verkosto

Puhe unionin tilasta 2016

| Strasbourg (Ranska)
+
JPEG - 30.9 ko

Arvoisa puhemies

Arvoisat Euroopan parlamentin jäsenet

Vuosi sitten seisoin tällä samalla paikalla ja totesin, että unionilla ei mene hyvin. Sanoin, että tässä unionissa ei ole tarpeeksi Eurooppaa, eikä tässä unionissa ole tarpeeksi unionia.

Tänään en aio väittää, että kaikki on nyt kunnossa.

Näin ei ole.

Tehkäämme hyvin rehellinen diagnoosi.

Euroopan unioni on – ainakin osittain – eksistentiaalisessa kriisissä.

Kuuntelin kesän aikana tarkkaavaisesti tämän parlamentin jäsenten, hallitusten edustajien, monien jäsenvaltioiden parlamenttien jäsenten ja tavallisten eurooppalaisten minulle esittämiä näkemyksiä.

Olen todistanut EU:n yhdentymistä usean vuosikymmenen ajan. Siihen on mahtunut monia vahvoja hetkiä. Tietenkin on ollut myös vaikeita aikoja ja kriisejä.

Koskaan aiemmin en ole kuitenkaan havainnut jäsenvaltioiden välisen yhteisymmärryksen olevan näin vähissä. Koskaan aiemmin asiat, joissa jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä, eivät ole olleet näin vähissä.

Koskaan aiemmin en ole kuullut näin monien johtajien puhuvan pelkästään kotimaansa ongelmista ja mainitsevan Euroopan vain ohimennen, jos lainkaan.

Koskaan aiemmin en ole nähnyt tilannetta, jossa EU:n toimielinten edustajien asettamat painopisteet poikkeavat selvästi jäsenvaltioiden hallitusten ja parlamenttien painopisteistä ja ovat joskus täysin vastakkaisia niiden kanssa. Tuntuu melkein siltä, ettei EU:n ja sen jäsenvaltioiden päättäjien välillä ole enää lähes lainkaan yhtymäkohtaa.

Koskaan aiemmin en ole nähnyt jäsenvaltioiden hallitusten heikenneen tällä tavoin populististen voimien edessä ja halvaantuneen seuraavissa vaaleissa uhkaavan tappion pelossa.

Koskaan aiemmin en ole nähnyt unionissa näin paljon hajanaisuutta ja näin vähän yhteisyyttä.

Nyt on tehtävä hyvin tärkeä valinta.

Annammeko periksi sinänsä hyvin luonnolliselle turhautuneisuuden tunteelle? Annammeko itsemme vaipua kollektiiviseen masennukseen? Haluammeko antaa unionin hajota silmiemme edessä?

Vai sanommeko: Eikö nyt ole aika ryhdistäytyä? Eikö nyt ole aika kääriä hihat ja kaksin- tai kolminkertaistaa ponnistukset? Eikö nyt ole aika, jona Eurooppaa on johdettava päättäväisemmin kuin koskaan, sen sijaan, että poliitikot jättävät laivan?

Unionin tilaa koskevan pohdintamme on käynnistyttävä realistisesti ja erittäin rehellisesti.

Ensinnäkin meidän olisi myönnettävä, että Euroopassa on paljon ratkaisemattomia ongelmia. Tästä ei voi olla epäilystäkään.

Työttömyys ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus on suurta, julkista velkaa on suunnaton määrä, pakolaisten kotouttamishaasteet ovat valtavat ja turvallisuuteemme kohdistuu hyvin todellisia uhkia sekä kotona että maailmalla – aikamme kriisit, jotka edelleen jatkuvat, ovat vaikuttaneet jokaiseen EU:n jäsenvaltioista.

Näköpiirissämme on jopa valitettava yhden jäsenen poistuminen riveistämme.

Toiseksi meidän olisi tiedostettava, että muu maailma tarkkailee meitä.

Palasin juuri G20-maiden kokouksesta Kiinasta. Euroopalla on seitsemän paikkaa tässä tärkeässä kokoontumisessa. Laajasta edustuksestamme huolimatta kysymyksiä esitettiin enemmän kuin meillä oli antaa yhteisiä vastauksia.

Pystyykö EU edelleen tekemään kauppasopimuksia ja muokkaamaan taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöä koskevia normeja maailmanlaajuiseen käyttöön?

Lähteekö Euroopan talous vihdoin elpymään vai juuttuuko se tulevaksi vuosikymmeneksi hitaaseen kasvuun ja alhaiseen inflaatioon?

Jatkaako Eurooppa maailmanlaajuisesti johtavassa asemassa ihmisoikeuksien ja perusarvojen puolustamisen saralla?

Ottaako Eurooppa kantaa yhtenäisenä, kun alueellinen koskemattomuus on uhattuna kansainvälisen oikeuden vastaisesti?

Vai katoaako Eurooppa kansainväliseltä näyttämöltä ja jättää maailman muokkaamisen muiden tehtäväksi?

Tiedän, että te täällä parlamentissa olisitte hyvinkin innokkaita antamaan selkeät vastukset näihin kysymyksiin. Mutta sanoista on päästävä yhteisiin tekoihin. Muuten ne jäävät pelkiksi sanoiksi. Ja pelkillä sanoilla ei voi vaikuttaa kansainvälisiin asioihin.

Kolmanneksi meidän olisi tunnustettava, ettemme pysty ratkaisemaan kaikkia ongelmiamme pitämällä vielä yhden puheen tai järjestämällä vielä yhden huippukokouksen.

Tämä ei ole Amerikan yhdysvallat, missä presidentti pitää kansakunnan tilaa luotaavan puheen kongressin molemmille kamareille miljoonien kansalaisten seuratessa hänen jokaista sanaansa suorana lähetyksenä televisiossa.

Siihen verrattuna tämä unionin tilaa käsittelevä tilaisuus Euroopassa osoittaa erittäin selvästi Euroopan unionin epätäydellisyyden. Tänään puhun Euroopan parlamentille. Perjantaina puolestaan tapaan jäsenvaltioiden johtajat Bratislavassa.

Näin ollen en voi puheellani tavoitella ainoastaan teidän suosionosoituksianne ja jättää huomiotta sitä, mitä jäsenvaltioiden johtajat sanovat perjantaina. Bratislavaan viemäni viesti ei myöskään voi poiketa siitä, jonka välitän teille tänään. Minun on otettava huomioon molemmat Euroopan unionin demokratian tasot, jotka ovat yhtä tärkeitä.

Me emme ole Euroopan yhdysvallat. Euroopan unioni on paljon monitahoisempi. Tämän monitahoisuuden sivuuttaminen olisi virhe, joka johtaisi vääriin ratkaisuihin.

Eurooppa voi toimia vain, jos yhteistä hankettamme tukevia puheenvuoroja käytetään Euroopan parlamentin lisäksi myös kaikkien jäsenvaltioidemme parlamenteissa.

Eurooppa voi toimia vain, jos työskentelemme kaikki yhtenäisyyden ja yhteisyyden hyväksi unohtaen toimielinten välisen toimivaltakamppailun. Vain siinä tapauksessa Eurooppa on enemmän kuin osiensa summa, ja vain siinä tapauksessa Eurooppa voi olla vahvempi ja parempi kuin se on tänään. Vain siinä tapauksessa EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden hallitusten johtajat voivat palauttaa Euroopan kansalaisten luottamuksen yhteiseen hankkeeseemme.

Eurooppalaiset ovat nimittäin kyllästyneitä loputtomiin kiistoihin, riitoihin ja nahisteluun.

Eurooppalaiset haluavat konkreettisia ratkaisuja erittäin olennaiseen unionin ongelmaan. He haluavat enemmän kuin pelkkiä lupauksia, päätöslauselmia ja huippukokousten päätelmiä. He ovat kuulleet ja nähneet niitä jo liikaa.

Eurooppalaiset haluavat, että yhteisiä päätöksiä seuraa ripeä ja tehokas toteutus.

Tarvitsemme pitkän aikavälin vision. Komissio aikoo esittää tällaisen tulevaisuuden vision valkoisessa kirjassa, joka julkaistaan maaliskuussa 2017, jolloin Rooman sopimusten allekirjoittamisesta on kulunut 60 vuotta. Visio koskee tapoja lujittaa ja uudistaa talous- ja rahaliittoa. Lisäksi otetaan huomioon ne poliittiset ja demokraattiset haasteet, joita 27 jäsenvaltion unioni kohtaa tulevaisuudessa. Euroopan parlamentti sekä jäsenvaltioiden parlamentit liitetään luonnollisestikin tiiviiksi osaksi tätä prosessia.

Pelkkä visio ei kuitenkaan riitä. Kansalaiset tarvitsevat paljon enemmän sitä, että jollakulla on ohjat käsissään ja että joku vastaa aikamme haasteisiin.

Eurooppa on kuin monista säikeistä koostuva köysi – se toimii ainoastaan silloin, kun kaikki vetävät samaan suuntaan: EU:n toimielimet, jäsenvaltioiden hallitukset ja jäsenvaltioiden parlamentit. Meidän on osoitettava jälleen, että tämä on mahdollista, ja tehtävä se niillä aloilla, joilla yhteisten ratkaisujen tarve on kiireellisin.

Sen vuoksi ehdotan tulevien 12 kuukauden ajaksi konkreettisista eurooppalaisista toimista koostuvaa myönteistä toimintasuunnitelmaa.

Uskon nimittäin, että tuleva 12 kuukauden jakso on ratkaiseva unionin uudelleenyhdistymisen kannalta. Jos haluamme päästä yli viime kuukausina syntyneistä traagisista jakolinjoista idän ja lännen välillä. Jos haluamme näyttää, että pystymme toimimaan nopeasti ja määrätietoisesti asioissa, joilla on todellista merkitystä. Jos haluamme näyttää maailmalle, että Eurooppa on edelleen yhteistoimintaan kykenevä voima.

On ryhdyttävä työhön.

Tämänsisältöisen viestin esitin kirjeessä, jonka lähetin tänä aamuna puhemies Schulzille ja pääministeri Ficolle.

Tulevat 12 kuukautta ovat ratkaisevaa aikaa paremman Euroopan luomisessa:

Euroopan, joka suojelee;

Euroopan, joka turvaa eurooppalaisen elämäntavan;

Euroopan, joka tarjoaa kansalaisille mahdollisuuksia;

Euroopan, joka puolustaa kansalaisia kotimaassa ja ulkomailla; ja

Euroopan, joka ottaa vastuuta.

ELÄMÄNTAPAMME TURVAAVA EUROOPPA

Olen vakuuttunut, että eurooppalainen elämäntapa on vaalimisen arvoinen.

Vaikuttaa siltä, että monet ovat unohtaneet, mitä eurooppalaisuus merkitsee.

Mitä merkitsee olla osa eurooppalaisten unionia – mikä yhdistää liettualaista maanviljelijää ja zagrebilaista yksinhuoltajaa, vallettalaista sairaanhoitajaa tai maastrichtilaista opiskelijaa.

On muistettava, miksi Euroopan kansakunnat päättivät työskennellä yhdessä.

Muistettava, miksi väkijoukot juhlivat solidaarisuusliikettä Varsovan kaduilla 1. toukokuuta 2004.

Muistettava, miksi Euroopan unionin lippu nostettiin ylpeänä salkoon Puerta del Solissa 1. tammikuuta 1986.

Muistettava, että Eurooppa on liikkeellepaneva voima, joka voi auttaa myös Kyproksen yhdistymisessä. Juuri tämän tavoitteen saavuttamisessa tuen Kyproksen kahta johtajaa.

Ennen kaikkea Eurooppa merkitsee rauhaa. Ei ole sattumaa, että pisin yhtäjaksoinen rauhan aika Euroopan kirjoitetussa historiassa alkoi Euroopan yhteisöjen perustamisesta.

Rauhan aika on jatkunut Euroopassa 70 vuotta. Tämä on ollut mahdollista maailmassa, jossa on parhaillaan käynnissä 40 aseellista konfliktia, joissa kuolee 170 000 ihmistä joka vuosi.

Luonnollisesti maiden välillä on edelleen eroja. Kyllä, meillä on usein myös ristiriitoja. Joskus jopa taistelemme. Taistelemme kuitenkin vain sanoin. Ja ratkaisemme konfliktimme pöydän ympärillä, emme juoksuhaudoissa.

Erottamaton osa eurooppalaista elämäntapaa ovat yhteiset arvomme: vapaus, demokratia ja oikeusvaltioperiaate. Näiden arvojen puolesta on kamppailtu vuosisatojen ajan taistelukentillä ja puhujakorokkeilla.

Me eurooppalaiset emme voi koskaan hyväksyä sitä, että puolalaisia työntekijöitä ahdistellaan, pahoinpidellään tai jopa murhataan Harlow’n kaduilla. Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on yhtä lailla yhteinen eurooppalainen arvomme kuin syrjinnän ja rasismin torjunta.

Me eurooppalaiset vastustamme tiukasti kuolemanrangaistusta, koska uskomme ihmishengen arvoon ja kunnioitamme sitä.

Me eurooppalaiset uskomme myös riippumattomiin ja tehokkaasti toimiviin oikeusjärjestelmiin.Riippumattomat tuomioistuimet valvovat viranomaisten, yritysten ja kansalaisten toimintaa. Tehokkaat oikeusjärjestelmät tukevat talouskasvua ja puolustavat perusoikeuksia. Tästä syystä Eurooppa edistää ja puolustaa oikeusvaltioperiaatetta.

Eurooppalaisuus merkitsee myös sitä, että olemme avoimia ja käymme naapureidemme kanssa kauppaa sodankäynnin sijaan. Se merkitsee, että olemme maailman suurin kauppablokki, jolla on voimassa olevat kauppasopimukset ja joka käy sopimusneuvotteluja yli 140 kumppanin kanssa eri puolilla maailmaa.

Kaupankäynti merkitsee työpaikkoja – jokaista viennistä saatua miljardia euroa kohden syntyy 14 000 uutta työpaikkaa eri puolille EU:ta. Yli 30 miljoonaa työpaikkaa, eli yksi seitsemästä työpaikasta EU:ssa, on nykyisin riippuvainen muualle maailmaan suuntautuvasta viennistä.

Tästä syystä Eurooppa pyrkii avaamaan markkinoita Kanadan kanssa, joka on yksi läheisimpiä kumppaneitamme ja jakaa intressimme ja arvomme, noudattaa oikeusvaltioperiaatetta ja ymmärtää kulttuurisen monimuotoisuuden. EU:n ja Kanadan välinen kauppasopimus on paras ja edistyksellisin EU:n koskaan neuvottelema sopimus. Aion työskennellä teidän kanssanne ja kaikkien jäsenvaltioiden kanssa, jotta tämä sopimus voidaan ratifioida mahdollisimman pian.

Eurooppalaisuus merkitsee oikeutta siihen, että henkilötietomme suojataan vahvalla eurooppalaisella lainsäädännöllä. Sillä eurooppalaiset eivät halua miehittämättömien ilma-alusten seuraavan jokaista liikettään tai yritysten tallentavan tiedostoihinsa jokaisen hiiren painikkeen napsautuksen. Tästä syystä Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio hyväksyivät tämän vuoden toukokuussa Euroopan yhteisen tietosuoja-asetuksen. Se on vahva eurooppalainen säädös, jota sovelletaan yrityksiin niiden toimipaikasta riippumatta aina kun ne käsittelevät meidän henkilötietojamme. Euroopassa yksityisyyden suoja on tärkeä asia. Siinä on kyse ihmisarvosta.

Eurooppalaisuus merkitsee myös kaikille tasapuolisia toimintaedellytyksiä.

Se merkitsee, että työntekijöiden olisi saatava sama palkka samasta työstä samassa paikassa. Kyse on sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Tästä syystä komissio tukee lähetettyjä työntekijöitä koskevaa direktiiviehdotusta. Sisämarkkinat eivät ole paikka, jossa itäeurooppalaisia työntekijöitä hyväksikäytetään tai jossa heihin sovelletaan heikompia sosiaalisia normeja. Eurooppa ei ole villi länsi, vaan sosiaalinen markkinatalous.

Tasapuoliset toimintaedellytykset merkitsevät myös sitä, että Euroopassa kuluttajia suojataan kartelleilta ja että vaikutusvaltaisten yritysten ei anneta käyttää asemaansa väärin. Ne merkitsevät sitä, että jokaisen yrityksen – oli se sitten suuri tai pieni – on maksettava veronsa siellä, missä sen voitot syntyvät. Tämä koskee myös Applen kaltaisia jättiyrityksiä, vaikka niiden markkina-arvo olisikin suurempi kuin 165 valtion BKT. Euroopassa emme hyväksy sitä, että vaikutusvaltaisten yritysten kanssa tehdään laittomia, salakähmäisiä verosopimuksia.

Verotuksen taso jossakin maassa – kuten Irlannissa – ei kuitenkaan kuulu EU:lle. Irlannilla on täysivaltainen oikeus säätää itse verotuksensa haluamalleen tasolle. Ei kuitenkaan ole oikein, että yksi yritys saa kiertää verot, jotka olisi voitu käyttää irlantilaisten perheiden, yritysten, sairaaloiden ja koulujen hyväksi. Komissio valvoo tällaista oikeudenmukaisuutta, sillä kyse on kilpailuoikeuden sosiaalisesta puolesta. Ja juuri tätä Eurooppa tarkoittaa.

Eurooppalaisuus merkitsee myös kulttuuria, jossa työntekijöitämme ja yrityksiämme suojellaan yhä globaalimmassa maailmassa. Kuten niitä tuhansia ihmisiä, jotka ovat vaarassa menettää työpaikkansa Gosselies’ssa Belgiassa. EU:n lainsäädännön ansiosta kyseisenkin yrityksen on nyt käytävä todellista sosiaalista vuoropuhelua. Työntekijät ja paikallisviranomaiset voivat myös luottaa eurooppalaiseen solidaarisuuteen ja EU:n varoista annettavaan apuun.

Eurooppalaisuus merkitsee myös sitä, että puolustamme terästeollisuuttamme. Voimassa on jo 37 polkumyynnin ja tukien vastaista toimenpidettä EU:n terästeollisuuden suojelemiseksi epäreilulta kilpailulta. Meidän on silti tehtävä vielä enemmän, koska ylituotanto eräissä osissa maailmaa on ajamassa eurooppalaiset tuottajat markkinoilta. Tästä syystä olen käynyt tänä vuonna kaksi kertaa Kiinassa puhumassa ylikapasiteetista. Tästä syystä komissio on ehdottanut muutoksia alhaisemman tullin sääntöön. Yhdysvalloissa kiinalaiseen teräkseen sovellettava tuontitulli on 265 prosenttia, mutta täällä Euroopassa eräät valtiot ovat jo vuosien ajan vaatineet, että Kiinasta tuodun teräksen tullitariffia olisi alennettava. Vetoankin kaikkiin jäsenvaltioihin ja Euroopan parlamenttiin, jotta ne tukisivat komissiota kaupan suojatoimien lujittamisessa. Meidän ei pidä olla sinisilmäisiä vapaan kaupan kannattajia. Meidän on voitava reagoida polkumyyntiin yhtä voimakkaasti kuin Yhdysvallat.

Merkittävä osa eurooppalaista elämäntapaa, jota haluan vaalia, on maataloutemme. Komissio on aina eurooppalaisten viljelijöiden puolella – etenkin vaikeina aikoina, joita nykyisin elämme. Viime vuonna Venäjän asettama tuontikielto koetteli maitoalaa. Tästä syystä komissio mobilisoi maidontuottajille miljardin euron tuet, jotta autettaisiin niitä pääsemään takaisin jaloilleen. En aio hyväksyä sitä, että maito on halvempaa kuin vesi.

Useimmille meistä eurooppalaisuus merkitsee myös euroa. Maailmanlaajuisen finanssikriisin aikana euro pysyi vahvana ja suojeli meitä vieläkin suuremmalta epävakaudelta. Euro on yksi maailman johtavista valuutoista, ja se saa aikaan valtavaa taloudellista hyötyä, joka jää usein huomaamatta. Euroopan keskuspankin rahapolitiikan ansiosta euroalueen maat säästivät tänä vuonna korkomaksuissa 50 miljardia euroa. Nämä ylimääräiset 50 miljardia euroa valtiovarainministerimme voivat ja heidän pitäisikin sijoittaa talouteen.

Mario Draghi työskentelee yhteisen rahamme vakauden säilyttämiseksi. Hän edistää työllisyyttä ja kasvua voimakkaammin kuin monet EU:n jäsenvaltiot.

Pitää kyllä paikkansa, että me eurooppalaiset jouduimme kärsimään historiallisesta finanssi- ja velkakriisistä. Totuus on kuitenkin se, että julkisen talouden alijäämä oli vuonna 2009 euroalueella keskimäärin 6,3 prosenttia, mutta nykyään se on enää alle 2 prosenttia.

Viimeisten kolmen vuoden aikana lähes 8 miljoonaa ihmistä on löytänyt työpaikan. Pelkästään Espanjassa miljoona ihmistä on saanut työtä, ja maa näyttääkin toipuvan kriisistä vaikuttavalla tavalla.

Toivoisin, että kaikki tämä muistettaisiin useammin – kaikkialla Euroopassa, jossa vaaleilla valitut edustajat käyttävät puheenvuoroja.

Sillä epätäydellisessä unionissamme ei ole eurooppalaista johtajuutta, jolla voitaisiin korvata kansallinen johtajuus.

Euroopan kansojen on puolustettava yhtenäisyyden perusteita. Kukaan muu ei voi tehdä sitä heidän puolestaan.

Vain he voivat sen tehdä.

Eurooppalaiset voivat olla yhtenäisiä, vaikka ovatkin erilaisia.

Euroopan suuret demokraattiset kansat eivät saa taipua populismin tuulissa.

Eurooppa ei saa antaa periksi terrorismin edessä.

Ei – jäsenvaltioiden on rakennettava Eurooppa, joka suojelee kansalaisiaan. Ja meidän, Euroopan unionin toimielinten, on autettava niitä täyttämään tämä lupaus.

MAHDOLLISUUKSIA TARJOAVA EUROOPPA

Sen lisäksi, että Euroopan unioni turvaa eurooppalaista elämäntapaa, sen pitäisi myös tarjota mahdollisuuksia niille, jotka täällä elävät.

Meidän on tehtävä työtä sellaisen Euroopan eteen, joka tarjoaa kansalaisille ja taloudelle mahdollisuuksia. Molemmathan ovat jo siirtyneet digiaikaan.

Digitaalinen tekniikka ja digitaalinen viestintä ulottuu kaikille elämänalueille.

Tarvitaan vain nopea internet. Yhteyksien on oltava kunnossa. Taloutemme tarvitsee sitä. Ihmiset tarvitsevat sitä.

Meidän on panostettava yhteyksiin nyt heti.

Siksi komissio ehdottaakin tänään Euroopan televiestintämarkkinoiden uudistusta. Haluamme luoda uuden lainsäädäntökehyksen, joka houkuttelee investoimaan viestintäyhteyksiin ja mahdollistaa investoinnit.

Yritysten pitäisi voida suunnitella jo tänään investointeja, joita ne toteuttavat Euroopassa seuraavien 20 vuoden aikana. Jos investoimme uusiin verkkoihin ja palveluihin, seuraavien kymmenen vuoden aikana syntyy vähintään 1,3 miljoonaa uutta työpaikkaa.

Viestintäyhteyksien pitää hyödyttää kaikkia.

Siksi komissio ehdottaa tänään, että kaikkialla Euroopan unionissa otetaan vuoteen 2025 mennessä kattavasti käyttöön 5G, viidennen sukupolven matkaviestintäjärjestelmät. Näin EU:hun voitaisiin luoda vielä kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa.

Se, että yhteydet hyödyttävät kaikkia, tarkoittaa, että sillä ei pitäisi olla merkitystä, missä ihminen asuu tai kuinka paljon hän saa palkkaa.

Niinpä ehdotammekin tänään, että jokaisen eurooppalaisen kylän ja kaupungin keskeiset julkiset paikat varustetaan ilmaisella langattomalla internetyhteydellä vuoteen 2020 mennessä.

Maailman muuttuessa digitaaliseksi meidän on tarjottava mahdollisuuksia myös taiteilijoille ja luovan työn tekijöille ja suojattava heidän teoksiaan. Taiteilijat ja luovan työn tekijät ovat kruununjalokiviämme. Sisällön luominen ei ole harrastus vaan ammatti. Se on osa eurooppalaista kulttuuria.

Haluan, että toimittajat, kustantajat ja kirjailijat saavat oikeudenmukaisen korvauksen työstään riippumatta siitä, tekevätkö he työtään studiossa vai olohuoneessa, jaetaanko teoksia verkossa vai verkon ulkopuolella ja julkaistaanko niitä painettuina vai hyperlinkkien kautta verkossa.

Komission tänään ehdottamalla EU:n tekijänoikeussääntöjen uudistuksella pyritään juuri tähän.

Kun taloudelle tarjotaan mahdollisuuksia, se ei tarkoita pelkästään investointeja viestintäyhteyksiin vaan myös työpaikkojen luomiseen.

Siksi Euroopan on investoitava voimakkaasti nuoriin, työnhakijoihin ja startup-yrityksiin.

Vuosi sitten tässä samassa salissa yhdessä sopimallamme 315 miljardin euron Euroopan investointiohjelmalla on jo sen ensimmäisenä toimintavuotena saatu aikaan 116 miljardin euron investoinnit eri puolilla Eurooppaa.

Yli 200 000 startup- ja pienyritystä eri puolilla Eurooppaa on saanut lainaa, ja yli 100 000 ihmistä on löytänyt uuden työpaikan. Tästä kuuluu kiitos ehdottamalleni ja komissioni kehittämälle uudelle Euroopan strategisten investointien rahastolle, jolle te täällä Euroopan parlamentissa annoitte tukenne ja jonka te hyväksyitte ennätysajassa.

Nyt me viemme rahastoa vielä eteenpäin. Ehdotamme tänään rahaston voimassaoloajan ja sen rahoituskapasiteetin kaksinkertaistamista.

Teidän tuellanne voimme varmistaa, että rahaston avulla saadaan aikaan yhteensä vähintään 500 miljardin euron eli puolen biljoonan investoinnit vuoteen 2020 mennessä. Teemme työtä sen eteen, että vuoteen 2022 mennessä pääsemme 630 miljardiin euroon. Jäsenvaltioiden tuella voimme tietysti päästä tähän nopeamminkin.

Yksityisiä investointeja houkuttelevien toimien lisäksi meidän on myös luotava oikeanlainen toimintaympäristö, jossa investoida.

EU:n yhteisten toimien ansiosta eurooppalaiset pankit ovat nyt paljon paremmassa kunnossa kuin kaksi vuotta sitten. Eurooppa tarvitsee pankkejaan. Talous, joka on lähes täysin riippuvainen pankkilainoista, on kuitenkin rahoitusvakauden kannalta huono asia. Se on myös yritysten kannalta huono asia, kuten finanssikriisin aikana näimme. Siksi meidän on saatava vauhtia pääomamarkkinaunionia koskevaan työhömme. Komissio esittääkin tänään tätä koskevan konkreettisen etenemissuunnitelman.

Pääomamarkkinaunioni tekee rahoitusjärjestelmästämme kestävämmän. Se helpottaa ja monipuolistaa yritysten rahoituksensaantia. Kuvittele tilanne, että suomalainen aloitteleva yrittäjä ei saa pankkilainaa. Tällä hetkellä vaihtoehdot ovat vähissä. Pääomamarkkinaunioni tarjoaa tärkeitä vaihtoehtoisia rahoituslähteitä – bisnesenkelit, riskipääoma, markkinarahoitus – joilla yritykset pääsevät alkuun.

Vain yhden esimerkin mainitakseni – lähes vuosi sitten komissio teki ehdotuksen, jonka ansiosta pankkien on helpompi antaa lainaa. Sen avulla on mahdollista saada EU:n yrityksille jopa 100 miljardia euroa lisärahoitusta, joten tehkäämme hyvin ja nopeuttakaamme sen hyväksymistä.

Euroopan investointiohjelma on toiminut paremmin kuin kukaan Euroopassa odotti, ja nyt aiomme viedä sen maailmalle, kuten monet teistä ja monet jäsenvaltioista ovat pyytäneet.

Käynnistämme tänään Afrikkaa ja EU:n naapuruusmaita koskevan kunnianhimoisen investointiohjelman, jolla on mahdollista saada aikaan 44 miljardin euron investoinnit. Määrä voi nousta jopa 88 miljardiin euroon, jos jäsenvaltiot tulevat mukaan.

Ajatus on sama kuin EU:n sisäisessä investointiohjelmassa, jossa se toimi hyvin: käytämme julkista rahoitusta takauksena, jotta voidaan houkutella julkisia ja yksityisiä investointeja, joiden avulla luodaan oikeita työpaikkoja.

Tämä täydentää EU:n kehitysapua ja auttaa puuttumaan yhteen niistä syistä, joita on muuttoliikkeen taustalla. Koska kehitysmaiden talouskasvu on alimmillaan sitten vuoden 2003, tämä on erittäin tärkeää. Uusi ohjelma tarjoa mahdollisuuden niille, jotka muutoin joutuisivat lähtemään vaaralliselle matkalle paremman elämän toivossa.

Yhtä lailla kuin panostamme olosuhteiden parantamiseen EU:n ulkopuolella meidän on vastattava humanitaarisiin kriiseihin myös EU:n sisällä. Ennen kaikkea meidän on panostettava nuoriin.

En voi hyväksyä enkä tule hyväksymään sitä, että Eurooppa on ja pysyy nuorisotyöttömyyden maanosana.

En voi hyväksyä enkä tule hyväksymään sitä, että vuosituhannen taitteessa syntyneet, Y-sukupolvi, voi olla 70 vuoteen ensimmäinen sukupolvi, joista tulee köyhempiä kuin vanhempansa.

Tämä on tietysti pääasiassa jäsenvaltioiden hallitusten asia, mutta Euroopan unioni voi tukea niiden pyrkimyksiä. Teemmekin niin kolme vuotta sitten käyttöön otetun EU:n nuorisotakuun avulla. Komissioni on parantanut nuorisotakuun tuloksellisuutta ja nopeuttanut sen toteutumista. Yli 9 miljoonaa nuorta on jo hyötynyt ohjelmasta. Tämä tarkoittaa, että 9 miljoonaa nuorta on saanut työ-, harjoittelu- tai oppisopimuspaikan EU:n ansiosta. Pyrimme edelleen laajentamaan nuorisotakuun käyttöönottoa Euroopassa. Sen avulla voidaan parantaa eurooppalaisten osaamista ja saavuttaa eniten tukea tarvitsevat nuoret ja alueet.

Tähän pyritään myös Erasmus-ohjelmilla, joihin on osallistunut jo 5 miljoonaa opiskelijaa. Erasmuksen ansiosta nuoret voivat liikkua, matkustaa, työskennellä, opiskella ja harjoitella kaikkialla Euroopassa. Joka kolmas Erasmus+-opiskelija on saanut työtarjouksen harjoittelupaikastaan.

Voimme kuitenkin tehdä vielä enemmän. Euroopassa on paljon yhteiskunnallisesti suuntautuneita nuoria, jotka haluavat osallistua yhteiskunnan toimintaan merkityksellisellä panoksella ja osoittaa yhteisvastuuta. Voimme luoda heille tilaisuuksia tähän.

Yhteisvastuu on se liima, joka pitää unionin koossa.

Sana yhteisvastuu esiintyy perussopimuksissa, jotka kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet ja ratifioineet, 16 kertaa.

EU:n talousarvio on elävä todiste taloudellisesta yhteisvastuusta.

Kun on kyse EU:n pakotteiden yhteisestä soveltamisesta Venäjän rikkoessa kansainvälistä oikeutta, yhteisvastuu on vaikuttavaa.

Euro on yhteisvastuun osoitus.

EU:n kehitysyhteistyöpolitiikka on vahva ulkoinen yhteisvastuun osoitus.

Ja kun on kyse pakolaiskriisin hallinnasta, yhteisvastuuta on alkanut näkyä. Olen vakuuttunut siitä, että yhteisvastuuta tarvitaan paljon enemmän, mutta tiedän myös, että sen on oltava vapaaehtoista. Sen on tultava sydämestä. Siihen ei voi pakottaa.

Yhteisvastuun osoittaminen on meille helpointa hätätilanteissa.

Kun Portugalin kukkulat olivat tulessa, italialaiset lentokoneet sammuttivat liekit.

Kun tulvat katkaisivat Romaniasta sähköt, valot saatiin päälle ruotsalaisilla generaattoreilla.

Kun Kreikan rannoille saapui tuhansia pakolaisia, slovakialaiset teltat antoivat suojaa.

Samassa hengessä komissio ehdottaa tänään Euroopan solidaarisuusjoukkojen perustamista. Nuoret voivat kaikkialla Euroopassa osallistua vapaaehtoiseen avustustyöhön siellä, missä sitä eniten tarvitaan, ja auttaa pakolaiskriisin tai Italian äskettäisen maanjäristyksen kaltaisissa kriisitilanteissa.

Haluan, että Euroopan solidaarisuusjoukot on perustettu ja toiminnassa vuoden loppuun mennessä. Haluan nähdä, että vuoteen 2020 mennessä ensimmäiset 100 000 eurooppalaista nuorta on osallistunut niiden toimintaan.

Liittymällä vapaaehtoisesti Euroopan solidaarisuusjoukkoihin nämä nuoret voivat kehittää taitojaan ja työnsaannin lisäksi hankkia arvokasta inhimillistä kokemusta.

KANSALAISIA PUOLUSTAVA EUROOPPA

Eurooppa, joka suojelee kansalaisiaan, myös puolustaa heitä – kotimaassa ja ulkomailla.

Meidän on puolustauduttava terrorismilta.

Vuoden 2004 Madridin pommi-iskujen jälkeen Euroopassa on tehty yli 30 terrori-iskua – niistä 14 pelkästään kuluneen vuoden aikana. Yli 600 viatonta uhria on kuollut muun muassa Pariisissa, Brysselissä, Nizzassa ja Ansbachissa.

Aivan kuten olemme surreet yhdessä, meidän on myös reagoitava näihin tapahtumiin yhdessä.

Kuluneen vuoden barbaariset teot ovat jälleen osoittaneet meille, minkä puolesta taistelemme – eurooppalaisen elämäntavan. Taistelussa ihmiskunnan vihollisia vastaan meidän on pysyttävä uskollisina omille arvoillemme ja itsellemme. Olennaista eurooppalaisuudessa on demokraattinen, moniarvoinen, avoin ja suvaitsevainen yhteiskunta.

Suvaitsevaisuus ei kuitenkaan saa vaarantaa turvallisuuttamme.

Sen vuoksi johtamani komissio on asettanut turvallisuuden alusta lähtien etusijalle: olemme säätäneet terrorismin ja ulkomaille terrorismitarkoituksessa matkustamisen laittomiksi kaikkialla EU:ssa, olemme ryhtyneet toimiin ampuma-aseiden käytön ja terrorismin rahoituksen lopettamiseksi, olemme tehneet yhteistyötä internetyritysten kanssa poistaaksemme terroristien propagandan verkosta ja olemme puuttuneet radikalisoitumiseen kouluissa ja vankiloissa.

Paljon on vielä kuitenkin tehtävää.

Meidän on tiedettävä, ketkä ylittävät EU:n ulkorajat.

Sen takia aiomme puolustaa rajojamme uuden Euroopan raja- ja rannikkovartioston avulla. Parlamentti ja neuvosto ovat juuri hyväksymässä virallisesti uutta virastoa koskevan ehdotuksen vain yhdeksän kuukautta sen jälkeen, kun komissio esitti sen. Frontex on lähettänyt jo yli 600 työntekijää Kreikkaan Turkin vastaisille rajoille ja yli 100 työntekijää Bulgarian raja-alueille. EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden olisi nyt tehtävä erittäin tiivistä yhteistyötä, jotta uusi virasto saadaan toimintaan mahdollisimman nopeasti. Haluan, että Bulgarian ulkorajoille lähetetään lokakuussa vähintään 200 uutta rajavartijaa ja 50 uutta ajoneuvoa.

Aiomme puolustaa rajojamme myös käynnistämällä viimeistään vuoden lopulla tiukat tarkastukset, jotka koskevat kaikkia rajat ylittäviä. Aina kun joku saapuu EU:n alueelle tai poistuu sieltä, rajanylityspaikka sekä rajanylityksen aika ja syy on kirjattava muistiin.

Aiomme esittää viimeistään marraskuussa EU:n matkustustietojärjestelmää koskevan ehdotuksen. Tämän automaattisen järjestelmän avulla määritellään, kuka saa luvan matkustaa Eurooppaan. Näin Eurooppaan matkustavat henkilöt ovat tiedossamme jo ennen heidän saapumistaan EU:n alueelle.

Me kaikki tarvitsemme näitä tietoja. Kuinka usein viime kuukausina olemme kuulleet, että tarvittavat tiedot oli jo kirjattu jonkin jäsenvaltion tietokantaan, mutta ne eivät koskaan päätyneet toisen jäsenvaltion viranomaisille, joille niillä olisi voinut olla ratkaiseva merkitys?

Rajaturvallisuus tarkoittaa myös sitä, että tiedustelu- ja muiden tietojen vaihto on asetettava etusijalle. Sitä varten aiomme vahvistaa Europolia, joka tukee jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisia. Parannamme viraston pääsyä tietokantoihin ja kasvatamme sen resursseja. Terrorismintorjuntakeskus, jossa on tällä hetkellä 60 työntekijää, ei kykene tarjoamaan tarvittavaa ympärivuorokautista tukea kaikkina viikonpäivinä.

Eurooppa, joka suojelee kansalaisiaan, puolustaa eurooppalaisten etuja myös EU:n rajojen ulkopuolella.

Tosiasiat ovat kiistämättömät: maailman väestö kasvaa, mutta Eurooppa kutistuu.

Eurooppalaisten osuus maapallon väestöstä on tällä hetkellä 8 prosenttia. Vuonna 2050 tämä osuus on enää 5 prosenttia. Siinä vaiheessa yksikään EU:n jäsenvaltio ei enää ole maailman johtavien talouksien listalla. Entä EU kokonaisuutena? Yhtenäinen EU olisi edelleen listan kärjessä.

Vihollisemme toivovat meidän pirstoutuvan hajanaisiksi ryhmiksi.

Kilpailijamme hyötyisivät hajaannuksestamme.

Ainoastaan yhdessä olemme merkittävä voima – myös tulevaisuudessa.

Vaikka EU on ylpeä maailmanlaajuisesti merkittävästä pehmeästä vallastaan, meidän ei pidä olla sinisilmäisiä. Pehmeä valta ei yksin riitä yhä vaarallisemmaksi käyvässä ympäristössämme.

Ajatellaan esimerkiksi Syyrian julmaa valtataistelua. Sillä on välittömiä vaikutuksia Eurooppaan. Iskuista eurooppalaisiin kaupunkeihin ovat vastuussa Daeshin leireillä koulutetut terroristit. Mikä on EU:n ja sen jäsenvaltioiden rooli neuvotteluissa ratkaisun löytämiseksi Syyrian tilanteeseen?

EU:n korkea edustaja, komission varapuheenjohtaja Federica Mogherini tekee upeaa työtä. Hänestä on kuitenkin tultava EU:n ulkoministeri, jonka kautta kaikkien - pienten sekä suurten jäsenmaiden - diplomaattiset edustustot keskittävät voimansa EU:n vaikutusvallan kasvattamiseksi kansainvälisissä neuvotteluissa. Sen vuoksi peräänkuulutan tänään Syyriaa koskevaa EU:n strategiaa. Federica Mogherinilla olisi oltava paikka Syyrian tulevaisuutta koskevissa keskusteluissa. Vain siten Eurooppa voi auttaa rakentamaan rauhallista Syyriaa ja luomaan maahan moniarvoisen ja suvaitsevaisen kansalaisyhteiskunnan.

Euroopan on tiukennettava linjaansa. Tämä koskee erityisesti eurooppalaista puolustuspolitiikkaa.

Eurooppa ei voi enää turvautua muiden sotilaalliseen mahtiin tai antaa Ranskan yksin puolustaa kunniaansa Malissa.

Meidän on otettava vastuu omien etujemme ja eurooppalaisen elämäntavan turvaamisesta.

Olemme viimeisten 10 vuoden aikana osallistuneet yli 30:een EU:n siviili- ja sotilasoperaatioon Afrikasta Afganistaniin. Ilman pysyvää rakennetta emme kuitenkaan voi toimia tuloksellisesti. Kiireelliset operaatiot viivästyvät. Rinnakkaisilla operaatioilla on erilliset esikunnat, vaikka operaatioita toteutettaisiin samassa maassa tai jopa samassa kaupungissa. Onkin aika ottaa käyttöön yksi ainoa esikunta tällaisille operaatioille.

Meidän olisi lisäksi pyrittävä yhdistämään sotilasvoimavaramme, joista osa on EU:n omistuksessa. Ja meidän olisi luonnollisesti pyrittävä kattavaan täydentävyyteen Naton kanssa.

Tälle on selvät taloudelliset perusteet: Puutteellinen yhteistyö puolustusasioissa aiheuttaa Euroopalle vuosittain kustannukset, jotka liikkuvat 25 ja 100 miljardin euron välillä, alueista riippuen. Meillä olisi näille rahoille paljon muutakin käyttöä.

Resurssien yhdistäminen on mahdollista. Luomme parhaillaan monikansallista säiliölentokoneiden laivastoa. Hyödyntäkäämme tätä esimerkkiä.

Vahva eurooppalainen puolustus tarvitsee tuekseen innovatiivisen eurooppalaisen puolustusteollisuuden. Sen vuoksi aiomme vielä ennen vuoden loppua esittää ehdotuksen EU:n puolustusrahastoksi, jonka avulla vauhditettaisiin puolustusalan tutkimusta ja innovointia.

Lissabonin sopimuksen mukaan jäsenvaltiot voivat halutessaan yhdistää puolustusvoimavaransa ja aloittaa pysyvän rakenteellisen yhteistyön. Nähdäkseni tätä mahdollisuutta on nyt hyödynnettävä. Toivon, että Bratislavassa muutaman päivän päästä järjestettävä EU-27:n kokous on ensimmäinen, poliittinen askel tähän suuntaan.

Sillä Eurooppa voi puolustaa itseään omalla alueellaan ja ulkomailla ainoastaan tekemällä yhteistyötä.

VASTUUTA OTTAVA EUROOPPA

Viimeinen asia, jota haluan korostaa, on vastuu. Kyse on vastuun ottamisesta sellaisen Euroopan rakentamisesta, joka suojelee kansalaisiaan.

Kehotan kaikkia EU:n toimielimiä ja kaikkia jäsenvaltioita ottamaan vastuuta.

Emme saa enää toistaa vanhaa hokemaa, jonka mukaan onnistuminen on aina jäsenvaltioiden ansiota ja epäonnistuminen on EU:n vika. Muuten yhteinen hankkeemme epäonnistuu.

Meidän on pidettävä mielessä EU:n päämäärä. Siksi kehotankin kaikkia Bratislavaan saapuvia 27:ää johtajaa miettimään kolme syytä, joiden vuoksi tarvitsemme Euroopan unionia.Kolme asiaa, joiden puolustamisesta he ovat valmiit ottamaan vastuun ja joita koskevat lupauksensa he ovat valmiit lunastamaan nopeasti.

Lupausten hidas täyttäminen uhkaa heikentää yhä pahemmin EU:n uskottavuutta. Otetaan esimerkiksi Pariisin ilmastosopimus. Me eurooppalaiset olemme maailmanlaajuisesti johtoasemassa ilmastotoimien alalla. Juuri EU toimi välittäjänä kaikkien aikojen ensimmäisessä oikeudellisesti sitovassa, maailmanlaajuisessa ilmastosopimuksessa. Juuri EU loi kunnianhimoisen rintaman, joka mahdollisti Pariisin sopimuksen. Nyt EU:lla on kuitenkin ongelmia saada ratifioitua ensimmäisten joukossa sopimus, jonka se itse on aikaansaanut. Toistaiseksi vain Ranska, Itävalta ja Unkari ovat ratifioineet sopimuksen.

Vetoan kaikkiin jäsenvaltioihin ja tähän parlamenttiin, jotta tekisitte oman osuutenne lähiviikkoina, ei lähikuukausina. Meidän olisi oltava nopeampia. Ratifioikaamme Pariisin sopimus heti. Se on mahdollista. Kyse on poliittisesta tahdosta. Kyse on myös EU:n vaikutusvallasta maailmassa.

Myös EU:n toimielinten on otettava vastuuta.

Olen pyytänyt kutakin komissioni jäsentä olemaan seuraavien kahden viikon aikana valmis keskustelemaan unionin tilasta heille tutuimpien jäsenvaltioiden kansallisissa parlamenteissa. Komission jäsenet ovat toimikauteni alusta lähtien tehneet yli 350 vierailua kansallisiin parlamentteihin. Haluan heidän tihentävän näitä vierailuja entisestään. Tämä on tärkeää, sillä Eurooppaa voidaan rakentaa vain yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, ei niitä vastaan.

Meidän on oltava vastuullisia myös siinä, että huomaamme, jos jokin päätös on hyvä jättää tekemättä. Kun jäsenvaltiot eivät pääse keskenään sopuun siitä, olisiko glyfosaatin käyttö rikkakasvien torjunta-aineissa kiellettävä, ei ole oikein, että parlamentti ja neuvosto pakottavat komission tekemään asiasta päätöksen.

Aiomme muuttaa kyseisiä sääntöjä, koska tällainen toiminta ei ole demokraattista.

Komission on otettava vastuu toimimalla poliittisesti, ei teknokraattisesti.

Poliittinen komissio kuuntelee Euroopan parlamenttia, kaikkia jäsenvaltioita ja kansalaisia.

Koska kuuntelimme muita, oma komissioni päätti toimikautensa kahden ensimmäisen vuoden aikana perua 100 ehdotusta. Olemme esittäneet 80 prosenttia vähemmän aloitteita kuin viiden viime vuoden aikana ja käynnistäneet kaikkea lainsäädäntöä koskevan perusteellisen tarkistuksen. Voimme tehdä EU:sta paremman ja lisätä sen luotettavuutta ainoastaan keskittämällä toimet sinne, missä EU voi aikaansaada todellista lisäarvoa ja tuloksia.

Komission poliittisuus tarkoittaa myös sitä, että teknokraattiset virheet korjataan heti kun ne havaitaan. Komissio, parlamentti ja neuvosto ovat yhdessä päättäneet poistaa verkkovierailumaksut. Tämän lupauksen aiomme myös pitää. Tässä ei ole kyse pelkästään liikematkustajista, jotka matkustavat ulkomaille muutamaksi päiväksi, eikä lomailijoista, jotka viettävät kaksi viikkoa aurinkorannalla. Kyse on myös rajatyöntekijöistä sekä miljoonista Erasmus-opiskelijoista, jotka opiskelevat ulkomailla yhden tai kaksi lukukautta. Olen sen vuoksi peruuttanut ehdotusluonnoksen, jonka eräs hyvää tarkoittava virkamies laati kesällä. Luonnoksessa ei ollut teknisiä virheitä, mutta se ei vastannut sitä mitä luvattiin. Esitämme ensi viikolla uuden, paremman luonnoksen. Puhelimen käytön olisi oltava ulkomailla yhtä helppoa kuin kotimaassa.

Komission poliittinen luonne antaa meille myös mahdollisuuden käyttää tervettä järkeä vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanossa. Kun sopimusta laadittiin, otettiin huomioon teoreettiset näkökohdat. Sopimuksen soveltamisesta on tullut monille opinkappale. Nykyään sopimus on eräille suoranainen dogmi. Silloin kun jonkin jäsenvaltion velan määrä ylittää 60 prosentin raja-arvon yhdelläkin desimaalilla, teoriassa jäsenvaltiolle olisi määrättävä rangaistus. Todellisuudessa on tarkasteltava velkaantumisen syitä. Meidän olisi pyrittävä tukemaan käynnissä olevia uudistuksia eikä määrättävä rangaistuksia. Sitä varten tarvitsemme vastuullisia poliitikkoja. Aiomme jatkossakin käyttää vakaus- ja kasvusopimuksen soveltamisessa dogmaattisuuden sijaan tervettä järkeä sekä hyödyntää joustoa, johon säännöt viisaasti antavat mahdollisuuden.

Vastuunotto tarkoittaa myös vastuullisuutta äänestäjiä kohtaan. Sen vuoksi ehdotamme muutosta järjettömään sääntöön, jonka mukaan komissaarien on luovuttava tehtävistään, jos he haluavat asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa. Saksan liittokansleri tai Tanskan, Tšekin tai Viron pääministeri eivät luovu tehtävistään silloin, kun he ovat uudelleen ehdolla vaaleissa. Myöskään komissaarien ei pitäisi joutua tekemään niin. Jos haluamme, että komissio kykenee vastaamaan reaalimaailman tarpeisiin, meidän olisi rohkaistava komissaareja antamaan demokratian ratkaista kohtalonsa eikä estettävä sitä.

PÄÄTÖSSANAT

Arvoisat parlamentin jäsenet

Olen yhtä nuori kuin Euroopan yhdentymishanke, joka täyttää 60 vuotta maaliskuussa 2017.

Olen elänyt Euroopassa ja työskennellyt Euroopan hyväksi koko ikäni.

Isäni uskoi Eurooppaan, koska hän uskoi vakauteen, työntekijöiden oikeuksiin ja sosiaaliseen edistykseen.

Hän ymmärsi liiankin hyvin, että rauha Euroopassa oli arvokas, mutta herkästi haavoittuva asia.

Minä uskon Eurooppaan, koska isäni opetti minulle nämä samat arvot.

Mitä me opetamme nyt lapsillemme? Mitä he perivät meiltä? EU:n, joka hajoaa erimielisyyksiin? EU:n, joka on unohtanut menneisyytensä eikä enää usko tulevaisuuteen?

Lapsemme ansaitsevat parempaa.

He ansaitsevat Euroopan, joka turvaa heidän elämäntapansa.

He ansaitsevat Euroopan, joka tarjoaa heille mahdollisuuksia ja puolustaa heitä.

He ansaitsevat Euroopan, joka suojelee heitä.

On korkea aika, että me kaikki – toimielimet, hallitukset ja kansalaiset – otamme vastuun tällaisen Euroopan rakentamisesta. Yhdessä.

Jean-Claude Juncker

Jean-Claude Juncker Euroopan komission puheenjohtaja (2014- ).

 
Voltaire-verkosto

Voltaire, kansainvälinen julkaisuversio

Artikkeli on lisensoitu Creative Commons -lisenssin mukaisesti

Voltaire-verkoston artikkeleita voidaan tuottaa uudelleen vapaasti edellyttäen, että lähde on mainittuna, lähteiden eheyttä kunnioitetaan, eikä niitä käytetä kaupallisiin tarkoituksiin (lisenssi CC BY-NC-ND).

Voltaire-verkoston tukeminen

Vierailet tällä verkkosivulla etsien laadukkaita analyysejä joden avulla voit muodostaa henkilökohtaisen ymmärryksen tämän päivän maailmasta. Jotta voimme jatkaa toimintaamme, tarvitsemme tukeasi pyrkimyksiemme osalta.
Auta meitä vaikuttamaan myönteisesti.

Kuinka voit osallistua Voltaire-verkostoon?

Ryhmämme jäsenet ovat kaikki vapaaehtoisia.
- Ammattilaistason omalle äidinkielelleen kääntävät käännösalan ammattilaiset: voitte auttaa meitä kääntämällä artikkeleitamme.