Kreikka – sotilastukikohtien loppuunmyynti Yhdysvalloille

Kreikan parlamentti vahvisti sopimuksen, joka antaa Yhdysvalloille oikeuden käyttää kaikkia kreikkalaisia sotilastukikohtia. Yhdysvaltain sotavoimat eivät tule käyttämään niitä ainoastaan aseiden varastointiin, tarvikkeisiin ja harjoitusalueina vaan myös «hätätoimenpiteitä» varten, mikä todellisuudessa tarkoittaa hyökkäysoperaatioita.

Erityisen tärkeä on Larissan tukikohta, johon Yhdysvaltain ilmavoimat jo on varastoinut MQ-9 Reaper -drooneja, sekä Stefanovikion tukikohta, johon Yhdysvaltain armeija jo on sijoittanut Apache- já Black Hawk -helikoptereita.
Kreikan puolustusministeri Nikolaos Panayotopoulos kuvaili sopimusta «kansallisen edun mukaiseksi koska se lisää Kreikan merkitystä Yhdysvaltain suunnittelun suhteen». Merkitystä, joka Kreikalla on ollut jo kauan – meidän on vain muistettava everstien tekemä verinen vallankaappaus, joka järjestettiin 1967 CIA:n johtaman Stay Behind – operaation yhteydessä
 [1], ja sitä Italiassa seurannut verilöylyjen sarja, joka alkoi Piazza Fontanan hyökkäyksestä 1969 [2].

Saman vuoden aikana Yhdysvaltain laivaston erillisosasto siirrettiin Sisiliasta, Sigonellan tukikohdasta, Kreikkaan, Soudan lahdelle Kreetalla. Tänä päivänä Soudan lahti on yksi tärkeimmistä Yhdysvaltain/Naton ilma-merivoimien tukikohdista Välimerellä, ja sitä käytetään sotimiseen Lähi-Idässä já Pohjois-Afrikassa. Pentagon investoi Soudan lahteen 6 miljoonan summan Larisaan investoitavien 12 miljoonan lisäksi, Panagiotopoulos ilmoitti, esitellen sen suurena mahdollisuutena Kreikalle.

Pääministeri Kyriakos Mitsotakis kuitenkin huomautti, että Ateena oli jo allekirjoittanut Pentagonin kanssa F-16 kaluston modernisointia koskevan sopimuksen, joka maksaa Kreikalle 1,5 miljardia dollaria, että Kreikka on myös kiinnostunut mahdollisuudesta ostaa lisää drooneja ja F-35 -hävittäjiä Yhdysvalloilta.

Kreikka tunnetaan myös eurooppalaisena liittolaisena, joka on käyttänyt bruttokansantuotteestaan Bulgarian jälkeen eniten (2,3%) sotilasmenoihin.
Sopimus myös takaa Yhdysvalloille on «rajoittamattoman käyttöoikeuden Alexandroupolisin satamaan» [3], joka sijaitsee Egeanmerellä lähellä Dardanellien salmia, jotka yhdistävät Välimeren Mustaan mereen Turkin alueen yli, ja siksi muodostaa ratkaisevan kohdan meriliikenteessä, erityisesti Venäjälle. Sen lisäksi viereinen Itä-Traakian alue (pieni europpalainen osa Turkkia) on kohta, johon Turk-Stream -kaasuputki tulee Venäjältä Mustan meren kautta.

«Strateginen investointi», jonka Washington on jo aloittanut sataman infrastruktuureissa, tähtää Alexandroupoliksen tekemiseen yhdeksi tärkeimmistä Yhdysvaltain sotilastukikohdista alueella. Se voisi estää venäläisten laivojen pääsyn Välimerelle, ja samalla tehdä vaikeaksi Kiinan pyrkimykset tehdä Piraeuksesta tärkeä käyntisatama Uudelle Silkkitielle.

«Työskentelemme muiden demokraattisten partnereidemme kanssa alueella pitääksemme loitolla pahat tekijät kuten Venäjä ja Kiina [4], erityisesti Venäjän, joka käyttää energiaa negatiivisen vaikuttamisen keinona», Yhdysvaltain lähettiläs Geoffrey Pyatt sanoi Ateenassa, korostaen, että «Alexandroupoliksella on ratkaiseva rooli Euroopan energian ja vakauden turvaamisessa».

Keskinäinen puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltain kanssa esitetään tässä yhteydessä, ja Kreikan parlamentti hyväksyi sen 175 äänellä (keskusoikeisto, Uusi demokratia ja muut) ja 33 vastaan (KKE ja muut), samalla kun 80 ilmoitti olevansa «paikalla» - Yhdysvaltain kongressin mallin mukainen Kreikan parlamentin käyttämä äänestämästä pidättäytyminen. Syriza, Alexis Tsiprasin johtama radikaalin vasemmiston koalitio, jätti äänestämättä. Hallituksesta eronneena, nyt oppositiossa, maassa, jonka on pakko myydä oma taloutensa ja nyt myy paitsi sotilastukikohtansa, myös mitä on jäljellä sen itsenäisyydestä.