Venäjän jalkaväki Damaskoksessa

Washington on päättänyt siirtää projektiaan valtioiden ja yhteiskuntien tuhoamisen osalta Lähi-Idän laajemmalla alueella toissijaiseksi kohdennuksissaan ja sen sijaan keskittää voimiaan vastustamaan kiinalaista Silkkitien projektia. Tämä on näennäisesti toteutettu Presidentti Donald Trumpin sekä Australian pääministerin Malcolm Turnbullin (edustaen brittejä) toimesta, 24. helmikuuta Valkoisessa talossa.

Tässä ei ole kyseessä vain perinteinen konflikti Anglo-Saksisen valtamerivallan osa yhdellä puolella ja maakeskeisen kiinalaisen projektin osalta toisella puolella. Kyseessä on myös potentiaalinen uhka, jota kiinalainen teollisuus edustaa koko kehittyneelle maailmalle. Yksinkertaisesti ilmaistuna, antiikin aikana, eurooppalaiset halusivat suuresti kiinalaisia silkkejä, nykyisin, kaikki läntiset vallat ovat peloissaan kilpailusta kiinalaisten autojen kanssa.

Koska Peking on luopunut projektistaan avata uudelleen Silkkitien sen historiallisen reitin suhteen Mosulin ja Palmyran läpi, Yhdysvalloilla ei ole mitään saavutettavaa sponsoroimalla jihadisteja luomassa kalifaattia, joka yhdistää Irakin ja Syyrian.

24. helmikuuta myös toteutui Venäjän ja Yhdysvaltojen esittämä Päätöslauselma 2401 Turvallisuusneuvostolle - teksti, joka oli ollut valmiina päivää aikaisemmin ja jossa ei tuotettu mitään muutoksia siitä huolimatta, että kaikki osapuolet teeskentelivät väittelyn jatkamista.

Oletettavasti hyväksytty vastineena ranskalaiseen mediakampanjaan, joka tähtäsi Ghoutan väestön pelastamiseen, tämä Päätöslauselma todellisuudessa on tekemisissä koko Syyriaa käsittelevän ratkaisun kanssa.

Se jäädyttää kysymyksen Turkin ja Yhdysvaltain joukkojen poisvetämisestä. Jälkimmäisen osalta, ei ole mahdotonta, että he eivät ole halukkaita lähtemään maan koillisosasta. Todellakin, jos kiina päättäisi uudelleen reitittää Silkkitien Turkin läpi, Washington puhaltaisi tuleen luodakseen Kurdistanin kurdilaisella alueella (jos me hyväksymme, että kaakkois-Anatolia ei ole enää Armenian aluetta kansanmurhan jälkeen) ja estää Pekingin tien.

Moskova on siirtänyt uusia koneita tukikohtaansa Hmeimimiin, mukaan lukien kaksi Su-57 näkymätöntä ilma-alusta – teknologian jalokiviä, joiden osalta Pentagon ei kuvitellut olevan toimivia ennen vuotta 2025.

Ennen kaikkea, Moskova, jolla oli tähän asti rajoitettu osallistuminen Syyriassa sen ilmavoimien muodossa sekä muutamien erikoisjoukkojen osalta, on nyt salaisesti siirtänyt paikalle jalkaväkeä.

25. helmikuuta aamulla, Venäjän maajoukot siirtyvät itäiseen Ghoutaan Syyrian Arabi-armeijan ohella.

Nyt ei ole mahdollista kenellekään hyökätä Damaskokseen tai pyrkiä kumoamaan Syyrian arabitasavaltaa tuottamatta automaattista vastausta Venäjän sotilasvoimilta.

Saudi Arabia, Ranska, Jordania ja Yhdistyneet Kuningaskunnat, jotka olivat salaisesti muodostaneet « Pienen ryhmän » 11. tammikuuta voidakseen sabotoida rauhankonferenssi Sotchissa, eivät voi enää tuottaa mitään ratkaisevaa toimenpidettä.

Jos on tarpeellista, teeskentelemme ettemme tiedä, että kaksi aseistettua ryhmää, jotka ovat läsnä itäisessä Ghoutassa (Saudien ja Qatarin toimittamat) ovat Al-Qaïdan hallinnassa. Kyseiset tullaan hienovaraisesti vetämään pois paikan päältä. Brittiläisen MI6:n ja Ranskan DGSE:n upseerit (jotka toimivat NGO Médecins sans Frontièresin alaisena) vedetään pois paikan päältä.

Sota ei ole vielä päättynyt koko alueen osalta, mutta se on jo ohi Damaskoksessa.