Voltaire-verkosto
«Sodankäynnin taito»

Keitä ovat Persianlahden öljytankkerien tuhopolttajat?

Manlio Dinucci kehottaa meitä palaamaan ajassa taaksepäin. Hän yhdistää näiden tankkerien sabotoinnin, mistä Washington syyttää Teherania, Yhdysvaltain maailmanlaajuiseen energiapolitiikkaan. Manlion mukaan siitä huolimatta, miltä asia vaikuttaa, Mike Pompeon kohteena ei ole Iran vaan Eurooppa.

| Rome (Italie)
+

Yhdysvaltain kasvattaessa uutta jännitettä Lähi-Idässä väittämällä Iranin hyökänneen Omanin lahden öljytankkereihin, Italian varapääministeri Matteo Salvini tapasi yhden Washingtonin strategian arkkitehdeistä, ulkoministeri Mike Pompeon, ja vakuutti hänelle, että “Italia haluaa takaisin asemansa suurimman läntisen demokratian tärkeimpänä kumppanina Euroopan mantereella”. Täten hän on liittänyt Italian Washingtonin aloittamaan operaatioon.

”Omaninlahden tapaus”, casus belli Irania vastaan, on selkeä kopio “Tonkinin lahden tapauksesta” 4. elokuuta 1964, mitä käytettiin oikeutuksena pommituksille Pohjois-Vietnamissa, jota syytettiin hyökkäyksestä Yhdysvaltain torpedovenettä vastaan (syytös, joka myöhemmin todistettiin vääräksi).

Tänään Washington julkaisi videon, jonka väitetään näyttävän iranilaisen partioaluksen miehistön poistavan räjähtämättömän miinan öljytankkerin kyljestä salatakseen sen (koska miinassa olisi lukenut “Valmistettu Iranissa”).

Tällä “todisteella” - todellisella älykkyytemme loukkauksella – Washington yrittää naamioida operaation tavoitteen. Se on osa strategiaa, jolla pyritään kontrolloimaan maailman öljy- ja maakaasuvarantoja ja niiden energiareittejä [1]. Ei ole sattumaa, että iran ja Irak ovat Yhdysvaltain kiinnostuksen kohteina. Niiden koko öljyvarannot ovat suuremmat kuin Saudi-Arabian, ja viisi kertaa suuremmat kuin Yhdysvaltain. Iranian maakaasuvarannot ovat noin 2,5 -kertaiset Yhdysvaltoihin verrattuna. Venezuela on Yhdysvaltain kohteena samasta syystä, koska sillä on maailman suurimmat öljyvarannot.

Energiareittien kontrollointi on äärimmäisen tärkeää. Syyttämällä Irania yrityksestä “häiritä öljyn kuljetusta Hormuzin salmen läpi”, Mike Pompeo ilmoitti, että “Yhdysvallat tulee puolustamaan navigointivapautta”. Toisin sanoen hän ilmoitti, että Yhdysvallat haluaa saada sotilaallisen kontrollin tällä energiatoimitusten avainalueella, ja siten myös Euroopassa estämällä ennen kaikkea Iranin öljyn kuljetuksen (öljyn, joka ei kuitenkaan ole Italian ja muiden Euroopan maiden vapaasti saatavilla Yhdysvaltain kauppasaarron takia).

Iranin edullista maakaasua olisi myös voitu saada Eurooppaan Irakin ja Syyrian läpi kulkevan putken kautta. Mutta vuonna 2011 aloitettu projekti loppui Yhdysvaltain/Naton operaatioon, joka tuhosi Syyrian.

Luonnonkaasua olisi myös voitu saada Italiaan suoraan Venäjältä, ja sieltä toimittaa muihin Euroopan maihin merkittävin taloudellisin hyödyin Mustanmeren South Stream -reitin kautta. Mutta putken jo pitkälle edistynyt rakentaminen pysäytettiin 2014 Yhdysvaltain ja itse EU:n painostuksesta, Italiaan kohdistuvin raskain ennakkoluuloin.

Itse asiassa kysymys oli North Stream:in jatkosta, mikä tekisi Saksasta Venäjän kaasun ensisijaisen keskuksen. Ja 2018 vaaditun “Yhdysvaltain/EU:n strateginen energiayhteistyö” -sopimuksen seurauksena Yhdysvaltain nesteytetyn maakaasun (LNG) vienti EU:hun kolminkertaistui. Tärkein keskus oli Puolassa, mistä “vapauden kaasua” myös tuli Ukrainaan.

Washingtonin päämäärä on strateginen – vahingoittaa Venäjää korvaamalla venäläinen kaasu Euroopassa yhdysvaltalaisella. Mutta meillä ei ole takuita hinnasta eikä aikarajasta Yhdysvaltain kaasulle, joka uutetaan bitumipitoisesta liuskekivestä fracking -tekniikalla (hydraulinen murtaminen), joka on katastrofaalista ympäristölle.

Mitä sanottavaa Matteo Salvinilla on kaikesta tästä? Kun hän saapui “läntisen maailman suurimpaan demokratiaan” hän julisti ylpeänä - “Kuulun hallitukseen, joka ei Euroopassa enää tyydy murusiin”.

Käännös
Tuula

Lähde
Il Manifesto (Italie)

[1] “The geopolitics of oil in the Trump era”, by Thierry Meyssan, Translation Pete Kimberley, Voltaire Network, 9 April 2019.

Artikkeli on lisensoitu Creative Commons -lisenssin mukaisesti

Voltaire-verkoston artikkeleita voidaan tuottaa uudelleen vapaasti edellyttäen, että lähde on mainittuna, lähteiden eheyttä kunnioitetaan, eikä niitä käytetä kaupallisiin tarkoituksiin (lisenssi CC BY-NC-ND).

Voltaire-verkoston tukeminen

Vierailet tällä verkkosivulla etsien laadukkaita analyysejä joden avulla voit muodostaa henkilökohtaisen ymmärryksen tämän päivän maailmasta. Jotta voimme jatkaa toimintaamme, tarvitsemme tukeasi pyrkimyksiemme osalta.
Auta meitä vaikuttamaan myönteisesti.

Kuinka voit osallistua Voltaire-verkostoon?

Ryhmämme jäsenet ovat kaikki vapaaehtoisia.
- Ammattilaistason omalle äidinkielelleen kääntävät käännösalan ammattilaiset: voitte auttaa meitä kääntämällä artikkeleitamme.

 EU-maiden farssimaiset suhteet Venäjään
«Sodankäynnin taito»
EU-maiden farssimaiset suhteet Venäjään
par Manlio Dinucci, Voltaire-verkosto
 
Euroopan Unioni Pentagonin ydinasestrategiassa
«Sodankäynnin taito»
Euroopan Unioni Pentagonin ydinasestrategiassa
par Manlio Dinucci, Voltaire-verkosto
 
Venäjä-Kiina: huippukokous, josta media vaikeni
“Sodankäynnin taito”
Venäjä-Kiina: huippukokous, josta media vaikeni
par Manlio Dinucci, Voltaire-verkosto
 
Bilderberg-ryhmän pitkät lonkerot
“Sodankäynnin taito”
Bilderberg-ryhmän pitkät lonkerot
par Manlio Dinucci, Voltaire-verkosto
 
Miten Italia hankki “suuren kansakunnan” statuksen
Miten Italia hankki “suuren kansakunnan” statuksen
par Manlio Dinucci, Voltaire-verkosto
 
“Amerikkalainen puolue” Euroopan Unionin instituutioiden keskellä
“Sodankäynnin taito”
“Amerikkalainen puolue” Euroopan Unionin instituutioiden keskellä
par Manlio Dinucci, Voltaire-verkosto
 
Washington, pakottamisen logiikka
“Sodankäynnin taito”
Washington, pakottamisen logiikka
par Manlio Dinucci, Voltaire-verkosto